1958.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

muokkaa Tammikuu - maaliskuu

1. tammikuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen piti ensimmäisen televisioidun uudenvuodenpuheen.
4. tammikuuta – Sputnik 1 syöksyi ilmakehään Maata kiertäneeltä radalta ja tuhoutui (se laukaistiin matkaan 4. lokakuuta 1957).
8. tammikuuta – 14-vuotias Bobby Fischer voitti Yhdysvaltain shakkimestaruuden.
10. tammikuuta – Suomi liittyi Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n jäseneksi.
18. tammikuuta – SDP:n puolueneuvosto päätti, ettei puolueen oppositiota, ns. skogilaisia, saa asettaa puolueen ehdokaslistoille eduskuntavaaleissa.
31. tammikuuta – Ensimmäinen yhdysvaltalaissatelliitti, Explorer I, laukaistiin kiertoradalle.
31. tammikuuta – James Van Allen varmisti Van Allenin säteilyvyöhykkeiden olemassaolon.
1. helmikuuta – Egypti ja Syyria yhdistyivät Yhdistyneeksi arabitasavallaksi. Sen presidentiksi nimitettiin Nasser.
4.–9. helmikuuta/1. maaliskuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Lahdessa.
6. helmikuuta – Eduskunnan oikeusasiamies Marjos Rapola totesi, ettei Maalaisliiton puoluesihteeriä Arvo Korsimoa vastaan tehty kantelu antanut aihetta jatkotoimiin. Korsimoa oli syytetty rintamakarkuruudesta talvisodan aikana.
6. helmikuuta – Münchenissä sattuneessa lento-onnettomuudessa kuoli kaikkiaan 22 ihmistä, mm. kahdeksan Manchester Unitedin pelaajaa.
17. helmikuuta – Paavi Pius XII nimitti Chiara Assisilaisen (1193–1253) television suojeluspyhimykseksi.
18. helmikuuta – Egyptin sotajoukot marssivat Sudanin rajan yli. Presidentti Gamal Abdal Nasser vaati Sudania luovuttamaan Egyptille kaikki 22. leveyspiirin pohjoispuolella olevat alueensa. Egypti veti joukkonsa kuitenkin takaisin Sudanin alueelta 25. helmikuuta.
28. helmikuuta – Suomessa ilmoitettiin olleen 45 000 tuberkuloosia sairastavaa. Suomi kuului taudin suhteen Euroopan "mustiin maihin".
8. maaliskuuta – Porin kaupunki täytti 400 vuotta.
17. maaliskuuta – Yhdysvallat laukaisi Vanguard 1 -satelliitin.
22. maaliskuuta – Faisalista tuli Saudi-Arabian kuningas.
26. maaliskuuta – Kansanedustajat Matti Lepistö, Valdemar Liljeström ja Aarre Simonen ilmoittivat muodostaneensa sosiaalidemokraattien riippumattoman eduskuntaryhmän.
27. maaliskuuta – Nikita Hruštšovista tuli Neuvostoliiton päämies.

muokkaa Huhtikuu - kesäkuu

3. huhtikuuta – Sanomalehdet kertoivat opetusministeriön vapauttaneen yleiseen käyttöön osan niistä kirjoista, jotka oli sodan jälkeen lokakuussa 1944,poistettu kirjastoista Neuvostoliitolle vihamielisinä.
1. toukokuuta – Passien tarkastus Pohjoismaiden välisillä rajoilla lopetettiin.
7. toukokuuta – Nainen toimi Pohjoismaissa ensimmäistä kertaa pääministerinä, kun ministeri Tyyne Leivo-Larsson ryhtyi hoitamaan väliaikaisesti pääministerin tehtäviä Reino Kuuskosken sijaisena.
7. toukokuuta – Vuonna 1871 valmistunut, Suomen kauneimmaksi puukirkoksi sanottu Oriveden kirkko tuhoutui tahallaan sytytetyssä tulipalossa.
15. toukokuuta – Neuvostoliitto laukaisi Sputnik 3 -satelliitin.
15. toukokuuta – Eläintarhan ajot järjestettiin Helsingissä 20. kerran. Maksaneita katsojia oli ennätysmäärä, 82 597.
1. kesäkuuta – Charles de Gaulle kutsuttiin eläkkeeltä johtamaan Ranskaa kuudeksi kuukaudeksi.
7. kesäkuuta – Ulkoministeriö ilmoitti, että Neuvostoliitosta oli palautettu 11 922 suomalaista sotavankia, heistä suurin osa (11 911) jo 13. tammikuuta 1946 mennessä. Suomen ja Neuvostoliiton välinen sotavankiasia katsottiin loppuunkäsitellyksi.
16. kesäkuuta – Pääministeri Imre Nagy ja kenraali Pal Maleter teloitettiin Unkarissa maanpetoksesta.

muokkaa Heinäkuu - syyskuu

1. heinäkuuta – Vaalimaan raja-asema avattiin liikenteelle.
6.-7. heinäkuuta – Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit. SDP:n eduskuntaryhmä supistui tuntuvasti heti vaalien jälkeen, kun 11 sen listoilta valittua edustajaa siirtyi puolueen opposition eduskuntaryhmään.
10. heinäkuuta – Ensimmäiset pysäkointimittarit asennettiin Isossa-Britanniassa.
11. heinäkuuta – Espoon kunta täytti 500 vuotta.
14. heinäkuuta – Irakin vallankumous: nationalistit syrjäyttivät kuningas Faisal II:n monarkian, Abdul Karim Qassimista tuli maan johtaja.
15. heinäkuuta – 5 000 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta nousi maihin Beirutissa Libanonissa tukeakseen länsimielistä hallitusta.
29. heinäkuuta – Yhdysvaltain kongressi loi NASAn (National Aeronautics and Space Administration).
31. heinäkuuta – Majuri Lauri Pekuri rikkoi ensimmäisenä suomalaisena äänivallin Folland Gnat -suihkuhävittäjällä.
3. elokuuta – Ydinsukellusvene USS Nautilus alitti ensimmäisenä pohjoisnavan.
23. elokuuta – Toinen Taiwanin salmen kriisi alkoi Kiinan Kansan vapautusarmeijan pommitettua Quemoyta.
31. elokuuta – Suomen Kommunistinen Puolue piti 40-vuotisjuhlansa Helsingissä. Juhlaan oli kutsuttu myös Otto Ville Kuusinen, mutta hänen viisumianomuksensa peruttiin.
1. syyskuuta – Islanti laajensi kalastusvetensä 12:een meripeninkulmaan. Ensimmäinen turskasota Britannian kanssa.
22. syyskuuta – Kansanedustaja, ylijohtaja Veikko Vennamo erosi Maalaisliiton eduskuntaryhmästä.
28. syyskuuta – Ranskassa 79 % äänestäneistä kannatti viidennen tasavallan perustuslakia.
28. syyskuuta – Imatralla vihittiin käyttöön arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin kirkko, joka oli jo rakennustyön aikana herättänyt huomiota myös ulkomailla.

muokkaa Lokakuu - joulukuu

2. lokakuuta – Guinea julistautui itsenäiseksi Ranskasta.
4. lokakuuta – Englantilainen lentoyhtiö BOAC aloitti ensimmäisenä aikataulun mukaiset matkustajalennot suihkukoneilla Atlantin yli käyttäen De Havilland Comet-4 matkustajakoneita Lontoo-New York reitillä. Amerikkalainen Pan Am aloitti omat vastaavat lentonsa Boeing 707-koneilla kolme viikkoa myöhemmin 26. lokakuuta New York-Pariisi reitillä.
5. lokakuuta – Säiliölaiva Tupavuori räjähti Neste Oy:n Naantalin jalostamon laiturissa, jolloin kolme ihmistä sai surmansa.
10. lokakuuta – Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettiläs Viktor Lebedev matkusti Moskovaan eikä enää palannut Suomeen. Neuvostoliitto ilmoitti presidentti Urho Kekkoselle, ettei Lebedeville nimitetä seuraajaa.
17. lokakuuta – Suomen ensimmäinen tietokone, Postisäästöpankin IBM 650 "Ensi" otettiin käyttöön.
23. lokakuuta – Ruotsin akatemia ilmoitti myöntäneensä Nobelin kirjallisuuspalkinnon neuvostoliittolaiselle Boris Pasternakille. Neuvostoliittolaiset sanomalehdet leimasivat Pasternakin palkitsemisen Neuvostoliitolle vihamieliseksi teoksi. Pasternak erotettiin Neuvostoliiton kirjailijaliitosta 28. lokakuuta.
28. lokakuuta – Angelo Giuseppe Roncalli valittiin uudeksi paaviksi, ja hän otti nimen Johannes XXIII.
29. lokakuuta – Boris Pasternak kieltäytyi vastaanottamasta Nobelin kirjallisuuspalkintoa. Ruotsin akatemia ilmoitti Pasternakin säilyttävän tästä huolimatta kunniansa Nobel-palkittuna kirjailijana.
1. marraskuuta – Professori Veli Merikoski valittiin Kansanpuolueen puheenjohtajaksi.
11. marraskuuta – Yhdysvallat ilmoitti, ettei se luovu miehitysoikeudestaan Länsi-Berliinissä ja että se pitää Länsi-Berliinin hallussaan tarvittaessa asevoimin.
25. marraskuuta – Ranskan Sudan sai autonomian. Se itsenäistyi 22. syyskuuta 1960 nimellä Mali.
27. marraskuuta – Berliinin kriisi: Hruštšov jätti Berliini-ultimaatumin, jossa Neuvostoliitto vaati Berliinin jakamisen päättämistä, ja sen muuttamista vapaakaupungiksi, itsenäisenä BRD:sta ja DDR:stä. Jollei tätä toteutettaisi kuuden kuukauden sisällä, Neuvostoliitto solmisi rauhansopimuksen vain Itä-Saksan kanssa, ja Berliini saarrettaisiin uudelleen.
27. marraskuuta – Paasikivi-seura perustettiin Helsingissä.
28. marraskuuta – Tšad, Kongon tasavalta ja Gabon saivat autonomian.
29. marraskuuta – SDP:n opposition johtoryhmään kuuluneet Eero Antikainen, Valdemar Liljeström ja Aarre Simonen erotettiin SDP:stä puolueen sisäisten sovintoneuvottelujen epäonnistuttua.
1. joulukuuta – Keski-Afrikan tasavalta sai autonomian.
4. joulukuuta – Yöpakkaskriisi: Pääministeri K.-A. Fagerholm esitti hallituksensa eronpyynnön sen jälkeen, kun ulkoministeri Johannes Virolainen oli eronnut hallituksesta syytä ilmoittamatta.
16. joulukuuta – Mao Zedongin ilmoitettiin eroavan Kiinan kansantasavallan presidentin virasta.
21. joulukuuta – Kenraali de Gaulle valittiin Ranskan presidentiksi 78,5 %:lla äänistä.
25. joulukuuta – Neuvostoliitossa hyväksyttiin uusi rikoslaki. Kuolemanrangaistus säilytettiin, mutta nimitys "kansan vihollinen" poistettiin.
31. joulukuuta – Kansainvälinen geofysiikan vuosi päättyi. Se oli alkanut 1. heinäkuuta 1957.

muokkaa Tuntematon päivämäärä

Arkkitehti Alvar Aallon piirtämä Helsingin Kulttuuritalo vihittiin käyttöön.

muokkaa Syntyneitä

5. tammikuuta – Pekka Simojoki, muusikko
7. tammikuuta – Matthew Ridley, brittiläinen tietokirjailija
7. tammikuuta – Rosa Liksom, kirjailija ja taiteilija
24. tammikuuta – Frank Ullrich, ampumahiihtäjä
28. tammikuuta – Lauri Karhuvaara, suomalainen juontaja ja toimittaja
17. helmikuuta – Mika Mali, laulaja ja lauluntekijä
28. helmikuuta – Thomas Wallgren, filosofi ja kansalaisaktivisti
18. helmikuuta – Esko Kovero, näyttelijä
10. maaliskuuta – Sharon Stone, näyttelijä
14. maaliskuuta – Monacon ruhtinas Albert
21. maaliskuuta – Gary Oldman, näyttelijä
26. maaliskuuta – Elio de Angelis, Formula 1 -kuljettaja
6. huhtikuuta – Jukka Leisti, näyttelijä
29. huhtikuuta – Michelle Pfeiffer, näyttelijä
17. toukokuuta – Paul Di'Anno laulaja (mm. "Iron Maiden")
28. toukokuuta – Harri Sirola, kirjailija
29. toukokuuta – Jarmo Mäkinen, näyttelijä
7. kesäkuuta – Prince (Prince Roger Nelson), muusikko
22. kesäkuuta – Johanna Sinisalo, kirjailija
30. kesäkuuta – Esa-Pekka Salonen, kapellimestari
17. heinäkuuta – Wong Kar-wai, elokuvaohjaaja
27. heinäkuuta – Kimmo Hakola, suomalainen säveltäjä
7. elokuuta – Bruce Dickinson, muusikko ("Iron Maiden")
16. elokuuta – Madonna (Madonna Louise Veronica Ciccone), laulaja
16. elokuuta – Steve Sem-Sandberg, kirjailija
25. elokuuta – Tim Burton, ohjaaja
29. elokuuta – Michael Jackson, laulaja
30. elokuuta – Anna Politkovskaja, toimittaja (k. 2006)
1. syyskuuta – Armi Aavikko, laulaja ja Miss Suomi 1977 (k. 2002)
3. syyskuuta – Mitro Repo (Isä Mitro), suomalainen ortodoksipappi
10. syyskuuta – Dan Castellaneta, näyttelijä
20. syyskuuta – Charlie Kaufman, elokuvakäsikirjoittaja
7. lokakuuta – Pentti Hietanen, suomalainen laulaja
11. lokakuuta – Pekka Ruuska, muusikko
12. lokakuuta – Reijo Mäki, kirjailija
14. lokakuuta – Thomas Dolby, muusikko
15. lokakuuta – Virpi Hämeen-Anttila, kirjailija
20. lokakuuta – Viggo Mortensen, näyttelijä
5. marraskuuta – Robert Patrick, näyttelijä
10. marraskuuta – Virve Rosti, laulaja
25. marraskuuta – Petri Sakari, suomalainen kapellimestari
6. joulukuuta – Nick Park, ohjaaja (Wallace & Gromit)
11. joulukuuta – Nikki Sixx, basisti ("Mötley Crüe")

muokkaa Kuolleita

9. tammikuuta – Yrjö Saarinen, suomalainen taidemaalari
9. tammikuuta – Martti Similä, suomalainen pianisti ja kapellimestari
29. tammikuuta – Sakari Tohka, suomalainen kuvanveistäjä
30. tammikuuta – Ernst Heinkel, lentokonesuunnittelija
13. helmikuuta – Georges Rouault, ranskalainen taidemaalari
24. maaliskuuta – Anni Swan, suomalainen kirjailija
26. maaliskuuta – Mia Backman, suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja
3. toukokuuta – Helinä Svensson-Timari, suomalainen lausuja ja näyttelijä
3. toukokuuta – Onni Talas, suomalainen lakimies, senaattori
29. toukokuuta – Juan Ramón Jiménez, espanjalainen Nobel-runoilija
16. kesäkuuta – Imre Nagy, Unkarin pääministeri (teloitettiin kuuden muun Unkarin johtajan kanssa)
16. kesäkuuta – Pal Maleter, unkarilainen kenraali (teloitettiin)
22. kesäkuuta – Viktor Jansson, suomalainen kuvanveistäjä
23. kesäkuuta – Armas Järnefelt, suomalainen säveltäjä
28. kesäkuuta – Vihtori Vesterinen, suomalainen poliitikko
6. heinäkuuta – Luigi Musso, Formula 1 -kuljettaja
14. heinäkuuta – Irakin kuningas Faisal II (teloitettiin)
18. heinäkuuta – Väinö Hakkila, suomalainen poliitikko
1. elokuuta – Eino Kaila, suomalainen filosofi ja psykologi, akateemikko
3. elokuuta – Peter Collins, Formula 1 -kuljettaja
14. elokuuta – Frederic Joliot-Curie, ranskalainen kemisti (Nobelin kemianpalkinto 1935)
26. elokuuta – Ralph Vaughan Williams, englantilainen säveltäjä
20. syyskuuta – Olaf Gulbransson, norjalainen pilapiirtäjä
25. syyskuuta – John Broadus Watson, yhdysvaltalainen behavioristi
28. syyskuuta – Aarre Merikanto, suomalainen säveltäjä
9. lokakuuta – Paavi Pius XII, paavina 1939–1958
11. lokakuuta – Maurice de Vlaminck, ranskalainen taidemaalari
28. marraskuuta – Mauri Ryömä, suomalainen poliitikko
15. joulukuuta – Wolfgang Ernst Pauli, fyysikko
21. joulukuuta – Lion Feuchtwanger, saksalainen kirjailija
30. joulukuuta – Elsi Borg, suomalainen arkkitehti

muokkaa Nobelin palkinnot

Nobelin fysiikanpalkinto: Pavel Tšerenkov, Ilja Frank ja Igor Tamm
Nobelin kemianpalkinto: Frederick Sanger
Nobelin lääketieteen palkinto: George Beadle, Edward Tatum ja Joshua Lederberg
Nobelin kirjallisuuspalkinto: Boris Pasternak (pakotettiin kieltäytymään)
Nobelin rauhanpalkinto: Georges Pire

muokkaa Muuta

Elokuvavuosi 1958

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1958.