1930.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

10. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi yhdistyslain muutoksen, jonka mukaan sellainen yhdistys, joka on perustettu jatkamaan lakkautetun yhdistyksen toimintaa, voidaan lakkauttaa.
27. tammikuuta – Espanjan diktaattori Miguel Primo de Rivera erosi.
30. tammikuuta – Kenraali Damaso Berenquer nousi Espanjan uudeksi pääministeriksi.
7. helmikuuta – Pankinjohtaja J. K. Paasikivi sai ensimmäisenä itsenäisessä Suomessa valtioneuvoksen arvonimen.
8. helmikuuta – Paavi Pius XI tuomitsi kristittyjen vainot Neuvostoliitossa.
18. helmikuuta – Clyde Tombaugh tutki tammikuussa otettuja valokuvia ja löysi Pluton.
2. maaliskuuta – Mohandas Gandhi ilmoitti Intian varakuninkaalle kansalaistottelemattomuuden alkavan yhdeksässä päivässä.
12. maaliskuuta – Mohandas Gandhi aloitti 200 mailin protestimarssin merta kohti 78 seuraajansa kanssa protestoidakseen brittien suolamonopolia. Monet muut liittyivät heihin ennen perillepääsyä 5. huhtikuuta.
16. maaliskuuta – Lapualla pidetyssä kansalaiskokouksessa perustettiin Suomen Lukko -niminen järjestö johtamaan kommunismin vastaista taistelua Suomessa.
28. maaliskuuta – Lapuan liikkeen miehet tunkeutuivat Vaasassa Työn Ääni -lehden kirjapainoon ja rikkoivat latoma- ja painokoneet.
28. maaliskuuta – Konstantinopoli ja Angora vaihtoivat nimensä Istanbuliksi ja Ankaraksi.
29. maaliskuuta – Heinrich Brüning nimitettiin Saksan valtakunnankansleriksi.
22. huhtikuuta – Lontoon laivastosopimus solmittiin Yhdistyneen kuningaskunnan, Japanin ja Yhdysvaltain välillä.
1. toukokuuta – Lapuan liikkeen äänenkannattaja Aktivisti alkoi ilmestyä.
17. toukokuuta – Ranskan ulkoministeri André Tardieu päätti vetää viimeiset joukot Saksan Reininmaalta. Ne lähtivät 30. kesäkuuta mennessä.
24. toukokuuta – Amy Johnson laskeutui Australian Darwiniin lennettyään 11 000 mailin matkan ensimmäisenä naisena. Hän lähti lennolle 5. toukokuuta.
1. kesäkuuta – Ensimmäinen suomalainen sukellusvene Vetehinen laskettiin vesille Turussa.
4. kesäkuuta – Faktori Eino Nieminen riisuttiin ja mukiloitiin Vaasan kaupungintalon edessä lapualaisten toimesta.
14. kesäkuuta – Hallitus kielsi kommunistilehtien julkaisemisen Suomessa.
21. kesäkuuta – Vuoden pituinen asevelvollisuus tuli pakolliseksi Ranskassa.
5. heinäkuuta – Kansanedustajat Eino Pekkala ja Jalmari Rötkö vietiin väkivalloin eduskunnan perustuslakivaliokunnan istunnosta ja kyyditettiin Lapualle. Sisäministeri Erkki Kuokkanen määräsi kaikki kommunistiset kansanedustajat pidätettäviksi, mutta nämä ehtivät painua "maan alle" ennen pidätyksiä.
7. heinäkuuta – Lapuan liikkeen järjestämä talonpoikaismarssi saapui Helsinkiin.
13. heinäkuuta – Ensimmäiset jalkapallon maailmanmestaruuskisat järjestettiin Uruguayssä.
15. heinäkuuta – Presidentti Lauri Kristian Relander hajotti eduskunnan.
6. elokuuta – Norjalainen hylkeenpyyntialus löysi vuonna 1897 kadonneen ruotsalaisen S. A. Andréen johtaman retkikunnan jäänteet Valkeasaarilta Huippuvuorten itäpuolelta Pohjoiselta jäämereltä.
7. elokuuta – Richard Bedford Bennettista tuli Kanadan 11. pääministeri.
12. elokuuta – Turkin joukot tunkeutuivat Persiaan taistelemaan kurdeja vastaan.
25. elokuuta – Marsalkka Józef Pilsudski otti Puolan pää- ja puolustusministerin tehtävät.
27. elokuuta – Sotilasvallankaappaus Perussa.
6. syyskuuta – Josef Felix Urileun epäonnistunut vallankaappaus Argentiinassa.
14. syyskuuta – Kansallissosialistinen puolue sai 107 paikkaa Saksan parlamentissa. Siitä tuli parlamentin toiseksi suurin puolue 18,3 %:n äänisaaliillaan.
17. syyskuuta – Sisäministeri Ernst von Born määräsi suljettuna olleen Lapuan työväentalon avattavaksi.
16. syyskuuta – Argentiinan presidentti Hipólito Irigoyen syöstiin vallasta.
24. syyskuuta – Ilmalaiva Graf Zeppelin vieraili Helsingissä.
1.-2. lokakuuta – Suomessa pidettiin eduskuntavaalit.
14. lokakuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg ja rouva Ester Ståhlberg siepattiin läheltä kotiaan Helsingin Kulosaaresta ja kyyditettiin Joensuuhun.
22. lokakuuta – Kenraalimajuri K. M. Wallenius pidätettiin epäiltynä presidenttipari Ståhlbergin kyydityksen järjestämisestä.
24. lokakuuta – Brasiliassa Getúlio Dornelles Vargas teki vallankaappauksen.
2. marraskuuta – Negus Haile Selassie kruunattiin Etiopian keisariksi.
18. marraskuuta – Suomessa tulivat voimaan tasavallan suojelulaki ja ns. kommunistilait.
22.-23. marraskuuta – Lapuan liikkeen viides valtakunnallinen suurkokous pidettiin Lapualla. Kokouksessa määriteltiin liikkeen tärkeimmäksi lähiajan haasteeksi taistelu sosialidemokraatteja vastaan.
28. marraskuuta – Tohtori Laimi Leidenius nimitettiin ensimmäisenä naisena Suomessa yliopiston professoriksi. Hänestä tuli gynekologian professori Helsingin yliopistoon.
2. joulukuuta – Suuri lama: Yhdysvaltain presidentti Herbert Hoover pyysi kongressilta 150 miljoonaa dollaria julkisiin töihin työpaikkojen luomiseksi.
16. lokakuuta – Rovaniemellä pidetyssä oikeudenkäynnissä syytettyjä kommunisteja avustanut asianajaja Ernesti Hentunen pahoinpideltiin Seinäjoen asemalla hänen ollessaan palaamassa Helsinkiin.
19. joulukuuta – Tulivuori Merap purkautui, 1300 kuolonuhria.
20. joulukuuta – Eduskunta kokoontui Heimolan talossa viimeisen kerran.
28. joulukuuta – Mohandas Gandhi matkustaa Isoon-Britanniaan neuvottelemaan.

muokkaa Tuntematon päivämäärä

Walther Bothe ja H. Becker löysivät neutronin.

muokkaa Syntyneitä

3. tammikuuta – Matti Ali-Melkkilä, SKOP:n pääjohtaja (k. 1989)
9. tammikuuta – Kari Mannerla, suomalainen lautapelien suunnittelija ("Afrikan tähti") (k. 2006)
20. tammikuuta – Buzz Aldrin, yhdysvaltalainen astronautti
30. tammikuuta – Gene Hackman, näyttelijä
5. helmikuuta – Ulf Söderblom, suomalainen kapellimestari
12. helmikuuta – Vuokko Nurmesniemi, suomalainen sisustustaiteilija
22. helmikuuta – Jaakko Salo, suomalainen viihdesäveltäjä, -sovittaja ja -kapellimestari (k. 2002)
9. maaliskuuta – Taina Elg, suomalais-yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä
18. maaliskuuta – Carl Öhman, suomalainen teatterinjohtaja
21. maaliskuuta – Mauno Koski, suomalainen professori (k. 2005)
22. maaliskuuta – Stephen Sondheim, yhdysvaltalainen säveltäjä
24. maaliskuuta – Steve McQueen, elokuvaohjaaja ja -tuottaja (k. 1980)
25. maaliskuuta – Paavo Noponen, suomalainen urheilutoimittaja
26. maaliskuuta – Gregory Corso, yhdysvaltalainen runoilija (k. 2001)
3. huhtikuuta – Helmut Kohl, saksalainen poliitikko ja liittokansleri
10. huhtikuuta – Pertti Pasanen ("Spede"), suomalainen viihdetaiteilija ja keksijä (k. 2001)
11. huhtikuuta – Anton LaVey, satanismin kehittäjä (k. 1997)
15. huhtikuuta – Vigdís Finnbogadóttir, Islannin presidentti
11. toukokuuta – Edsger Dijkstra, tietojenkäsittelyteoreetikko (k. 2002)
22. toukokuuta – Harvey Milk, yhdysvaltalainen poliitikko ja aktivisti (k. 1978)
24. toukokuuta – Erkki Raatikainen, suomalainen poliitikko, Yleisradion pääjohtaja
26. toukokuuta – Erkki Lepokorpi, suomalainen kirjailija (k. 2001)
31. toukokuuta – Clint Eastwood, näyttelijä, ohjaaja ja tuottaja
6. kesäkuuta – Kain Tapper, suomalainen kuvanveistäjä (k. 2004)
13. kesäkuuta – Matti A. Pitkänen, suomalainen valokuvaaja (k. 1997)
14. kesäkuuta – Christer Kihlman, suomalainen kirjailija
15. kesäkuuta – Jussi Jurkka, suomalainen näyttelijä (k. 1982)
27. kesäkuuta – Ross Perot, miljonääri ja poliitikko
7. heinäkuuta – Aarni Krohn, kirjailija
27. heinäkuuta – Helena Siltala, suomalainen iskelmälaulaja
5. elokuuta – Neil Armstrong, yhdysvaltalainen astronautti
10. elokuuta – Jorma Panula, suomalainen kapellimestari ja säveltäjä
12. elokuuta – George Soros, liikemies
19. elokuuta – Paul Norrback, suomalainen harmonikkataiteilija (k. 1995)
20. elokuuta – Olli Lounasmaa, suomalainen fyysikko (k. 2002)
25. elokuuta – Sir Sean Connery, britannialainen näyttelijä
30. elokuuta – Warren Buffett, yhdysvaltalainen liikemies
20. syyskuuta – Paavo Rintala, suomalainen kirjailija (k. 1999)
23. syyskuuta – Ray Charles, muusikko (k. 2004)
3. lokakuuta – Rolf Kullberg, Suomen Pankin pääjohtaja (k. 2007)
10. lokakuuta – Pentti Kaskipuro, suomalainen taidegraafikko
14. lokakuuta – Mobutu Sese Seko, Zairen presidentti (k. 1997)
14. lokakuuta – Veijo Pasanen, suomalainen näyttelijä (k. 1988)
17. lokakuuta – Esko Könönen, suomalainen harmonikkataiteilija (k. 1983)
23. lokakuuta – Unto Mononen, laulaja ja säveltäjä (mm. Satumaa) (k. 1968)
24. lokakuuta – The Big Bopper, yhdysvaltalainen rock'n'roll-muusikko (k. 1959)
28. lokakuuta – Bernie Ecclestone, formula 1 -magnaatti
4. marraskuuta – Paavo Kortekangas, Tampereen hiippakunnan piispa
15. marraskuuta – J. G. Ballard, brittiläinen kirjailija
3. joulukuuta – Jean-Luc Godard, ranskalainen elokuvaohjaaja
11. joulukuuta – Jean-Louis Trintignant, näyttelijä
21. joulukuuta – Kalevi Sorsa, suomalainen poliitikko ja pääministeri (k. 2004)

muokkaa Kuolleita

23. helmikuuta – Horst Wessel, natsi-ideologi ja säveltäjä
6. maaliskuuta – Alfred von Tirpitz, saksalainen suuramiraali (s. 1849)
2. maaliskuuta – D. H. Lawrence, englantilainen kirjailija
8. maaliskuuta – William Taft, Yhdysvaltain presidentti (1909-1913)
16. maaliskuuta – Miguel Primo de Rivera, Espanjan diktaattori
19. maaliskuuta – Arthur Balfour, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (s. 1848)
3. huhtikuuta – I. K. Inha, suomalainen valokuvaaja, kirjailija ja lehtimies
1. toukokuuta – Emil Genetz, suomalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja
13. toukokuuta – Fridtjof Nansen, tutkimusmatkailija ja naparetkeilijä; vuoden 1922 Nobelin rauhanpalkinnon saaja
7. heinäkuuta – Arthur Conan Doyle, skotlantilainen kirjailija (Sherlock Holmesin luoja)
24. heinäkuuta – Santeri Alkio, suomalainen kirjailija, lehtimies ja poliitikko.
24. heinäkuuta – Gustaf Johansson, Suomen arkkipiispa
29. syyskuuta – Ilja Repin, venäläinen taidemaalari
29. syyskuuta – Bruno Granholm, suomalainen arkkitehti (s. 1857)
Lokakuu – Emil Kauppi, suomalainen säveltäjä (katosi)

muokkaa Valtioiden päämiehet

Zog I, Albanian kuningas (1928–1939)
Albert I, belgialaisten kuningas (1909–1934)
Getulio Vargas, Brasilian presidentti (1930–1945, 1950–1954)
Haile Selassie, Etiopian keisari (1930–1936, 1941–1974)
Viktor Emanuel III, Italian kuningas (1900–1946)
Mihail Kalinin, Neuvostoliiton presidentti (1922–1946)
Haakon VII, Norjan kuningas
Kustaa V, Ruotsin kuningas (1907–1950)
Paul von Hindenburg, Saksan presidentti (1925–1934)
Hirohito, Shōwa-keisari (1926–1989)
Lauri Kristian Relander, Suomen presidentti (1925–1931)
Kristian X, Tanskan ja Islannin kuningas (1912–1947)
Mustafa Kemal, Turkin presidentti (1923–1938)
Miklós Horthy, Unkarin valtionhoitaja (1920–1944)
Yrjö V, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Pohjois-Irlannin kuningas, Intian keisari (1910–1936)
Herbert Clark Hoover, Yhdysvaltain presidentti (1929–1933)

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Kirjoja

Kiitos hetkistä, Herra... – Frans Eemil Sillanpää
Maakunnan sinetti – Artturi Leinonen
Kootut teokset, I-IV – Maria Jotuni
Narkissos ja kultasuu – Hermann Hesse
Mario ja taikuri – Thomas Mann

muokkaa Muuta

Elokuvavuosi 1930

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1930.