1901.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Viktoriaaninen aikakausi päättyi kuningatar Viktorian kuolemaan.

muokkaa Tapahtumia

1. tammikuuta – Ison-Britannian siirtokunnat Uusi Etelä-Wales, Queensland, Victoria, Etelä-Australia ja Länsi-Australia yhdistettiin Australian kansainyhteisöksi. Edmund Bartonista tuli maan ensimmäinen pääministeri.
7. tammikuuta – Alfred Pecker vapautettiin vankilasta hänen istuttuaan 18 vuotta kannibalismista.
10. tammikuuta – Ensimmäinen öljylöytö Spindletopissa, Teksasin Beaumontissa.
14. tammikuuta – Venäläismalliset postimerkit otettiin käyttöön Suomessa.
22. tammikuuta – Kuningatar Viktoria kuoli. Edvard VII seurasi äitiään Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin kuninkaana. Britanniaan julistettiin 6. maaliskuuta asti kestänyt maansuru ja 17. huhtikuuta kestänyt puolisuru. Saksassa julistettiin 14 päivän armeijasuru.
31. tammikuuta – Anton Tšehovin Kolme sisarta sai kantaesityksensä Moskovan Taiteilijateatterissa.
5. helmikuuta – Britannian ja Yhdysvaltain välillä allekirjoitettiin Hay-Paunfote-sopimus Panaman kanavan puolueettomuudesta. Yhdysvaltain senaatti kieltäytyi vahvistamasta kanavan puolueettomuutta ja Britannia kieltäytyi hyväksymästä Yhdysvaltain esittämiä lisävaatimuksia viitaten vuoden 1850 Clayton-Bulver-sopimukseen. Yhdysvalloissa nousi buurisotaa käyneen Britannian vastainen mieliala.
3. maaliskuuta – Britanniassa esitettiin alahuoneelle vakinaisten joukkojen kasvattamista 18 pataljoonalla, miliisiä 100 000–150 000 miehellä ja henkivartijoiden tavoitemääräksi asetettiin 35 000. Armeijan vahvuudeksi tuli uudistuksen jälkeen 680 000 miestä.
12. maaliskuuta – Tampereen työväenteatteri perustettiin. Sen ensiesitys oli Minna Canthin Anna-Liisa 27. syyskuuta.
1. huhtikuuta – Britanniassa oli väestönlaskennan mukaan 30 803 436 henkeä ja Irlannissa lisäksi 4 440 000 henkeä.
25. toukokuuta – Alexandre Millerandia ei hyväksytty sosialistikongressiin Ranskassa, koska hän oli ottanut ministerinpaikan porvarillisessa hallituksessa.
24. kesäkuuta – 18-vuotiaan espanjalaisen taidemaalari Pablo Picasson ensimmäinen näyttely avattiin Pariisissa. Näyttely sai kriitikoilta hyvät arvostelut, mutta se ei ollut yleisömenestys.
8. heinäkuuta – Ranskassa määrättiin automobiilien nopeusrajoitukseksi 10 km/h kaupungeissa.
12. heinäkuuta – Keisari-suuriruhtinas Nikolai II vahvisti uuden Suomen suuriruhtinaskunnan asevelvollisuuslain. Suomen armeija lakkautettiin ja upseereilta ja aliupseereilta vaadittiin venäjän kielen taitoa. Suomen arkkipiispa Gustaf Johansson määräsi papiston olemaan lukematta kutsuntakuulutuksia.
19. heinäkuuta – Belgian armeijassa asevelvollisten palvelusaikaa lyhennettiin 22 kuukauteen ja tykistössä 30 kuukauteen.
7. syyskuuta – Boksarikapina päättyi Kiinassa rauhansopimukseen. Kiina määrättiin 1,4 miljoonan kultamarkan sotakorvauksiin ja suurvallat saivat tukikohtia sen rannikolta. Lisäksi kiinalaisten oli pystytettävä patsas surmatulle Saksan suurlähettiläs Klemens von Kettererille.
14. syyskuuta – Anarkisti Leon Czolgosz surmasi Yhdysvaltain presidentin William McKinleyn. Hänen seuraajakseen nousi varapresidentti Theodore Roosevelt.
30. syyskuuta – Uusi puolen miljoonan suomalaisen allekirjoittama vastalauseadressi luovutettiin Senaatille ja esiteltiin joulukuussa keisarille. Sillä ei kuitenkaan ollut venäläistämissuunnitelmiin vaikutusta.
13. lokakuuta – Monilla venäläisillä paikkakunnilla oli armeijan ja nälkäisten kansanjoukkojen välisiä yhteenottoja.
3. marraskuuta – Puolankielisessä lehdistössä julkaistiin vaatimuksia kansallis-poliittisesta agitaatiosta. Saksan kieli oli pakollinen puolalaisen Ylä-Sleesian kouluissa ja puolan puhumisesta rankaistiin. Puolalaiset piirittivät kouluja ja ryhtyivät koulunkäyntilakkoihin.
10. joulukuuta – Ensimmäiset Nobel-palkinnot jaettiin.
12. joulukuuta – Guglielmo Marconi lähetti ensimmäisen lennätinsanoman (kolme lyhyttä merkkiä tai s-kirjain) Atlantin yli Englannin Cornwallista Newfoundlandiin.

muokkaa Syntyneitä

16. tammikuuta – Fulgencio Batista, Kuuban presidentti (k. 1973)
1. helmikuuta – Clark Gable, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä (k. 1960)
7. maaliskuuta – Arvo Korsimo, suomalainen poliitikko (k. 1969)
24. maaliskuuta – Ub Iwerks, yhdysvaltalainen animaattori (k. 1971)
27. maaliskuuta – Carl Barks, tunnettu Aku Ankan piirtäjä (k. 2000)
29. maaliskuuta – Uuno Kailas, suomalainen runoilija (k. 1933)
29. huhtikuuta – Hirohito, Japanin keisari vuodesta 1926 (k. 1989)
6. kesäkuuta – Sukarno, Indonesian presidentti (k. 1970)
13. kesäkuuta – Tage Erlander, Ruotsin pääministeri 1946-1969 (k. 1985)
18. kesäkuuta – Suuriruhtinatar Anastasia, Nikolai II:n nuorin tytär (kadonnut 1918)
7. heinäkuuta – Vittorio de Sica, italialainen elokuvanäyttelijä ja -ohjaaja (k. 1975)
20. elokuuta – Salvatore Quasimodo, italialainen Nobel-runoilija (k. 1968)
11. syyskuuta – Katri Vala, suomalainen runoilija (k. 1944)
25. syyskuuta – Robert Bresson, ranskalainen elokuvaohjaaja (k. 1999)
29. syyskuuta – Enrico Fermi, Nobel-palkittu (1938) italialainen fyysikko (k. 1954)
28. lokakuuta – Ilmari Turja, kirjailija ja päätoimittaja (k. 1998)
3. marraskuuta – Leopold III, Belgian kuningas (k. 1983)
18. marraskuuta – George Gallup, yhdysvaltalainen tilastotieteilijä ja mielipidetutkija (k. 1984)
28. marraskuuta – Glory Leppänen, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 1979)
5. joulukuuta – Walt Disney, piirroselokuvien ohjaaja (k. 1966)
5. joulukuuta – Werner Heisenberg, vuoden 1932 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (k. 1976)
16. joulukuuta – Margaret Mead, yhdysvaltalainen antropologi (k. 1978)
27. joulukuuta – Marlene Dietrich, saksalaissyntyinen Hollywood-näyttelijä (k. 1992)
31. joulukuuta – Karl-August Fagerholm, poliitikko ja valtioneuvos (k. 1984)
??? – Sirkka Ruotsalainen, Aku Ankka -lehden ensimmäinen päätoimittaja (k. 1995)

muokkaa Kuolleita

16. tammikuuta – Arnold Böcklin, sveitsiläinen taidemaalari ja symbolismin johtava edustaja
22. tammikuuta – Viktoria, Ison-Britannian kuningatar
27. tammikuuta – Giuseppe Verdi, italialainen oopperasäveltäjä (s. 1813)
13. maaliskuuta – Benjamin Harrison, Yhdysvaltain presidentti (s. 1833)
7. heinäkuuta – Johanna Spyri, sveitsiläinen kirjailija (s. 1827)
12. elokuuta – A. E. Nordenskiöld, suomalainen tiedemies ja tutkimusmatkailija (s. 1852)
9. syyskuuta – Henri de Toulouse-Lautrec, ranskalainen maalari (s. 1864)
14. syyskuuta – William McKinley, Yhdysvaltain presidentti (s. 1843, murhattiin)

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Kirjoja

Sota valosta – Eino Leino
Kivesjärveläiset – Eino Leino
Pyhä kevät – Eino Leino
Hänen isänsä Jumala ym. kertomuksia – Jack London
Buddenbrookit – Thomas Mann
Mitä on jumalanpalvelus – Arvid Järnefelt
Aarnihauta eli kullankaivaja Jackmans Gulchissa sekä muita jännittäviä kertoelmia – Arthur Conan Doyle
Ilmakylä – Jules Verne

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1901.